Vaikuttavaa tutkimusta – pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön uudet hankkeet esittäytyivät
Kaupunkivaikutus-hankkeen toisen rahoituskierroksen tutkimushankkeet ovat käynnistyneet. Viisi uutta tutkimushanketta pureutuu työllisyyden ja kaupunkikehityksen teemoihin ja tuottaa pääkaupunkiseudun kunnille arvokasta uutta tietoa päätöksenteon tueksi.
Tiistaina 7. huhtikuuta 2026 Kaupunkivaikutus-hanke järjesti Espoon Otaniemessä tilaisuuden, jossa tutkijat esittelivät tuoreita tutkimushankkeitaan. Aalto-yliopiston sekä Helsingin yliopiston tutkijat ja pääkaupunkiseudun kaupunkien työllisyyden ja kaupunkikehityksen asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista tutkimushankkeista sekä verkostoitumaan tiedeyhteistyön puitteissa.
Vilkkaana käyneessä keskustelussa nousi esiin monia työllisyyden ja kaupunkikehityksen kannalta ajankohtaisia kysymyksiä. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuntien roolia, kaupunkilaisten luontosuhdetta ja viihtyvyyttä sekä kaupunkien sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Tiedeyhteistyön pääsihteeri Jari Järvenpää ja suunnittelija Elli Luoma avasivat tilaisuuden. Kuva: Pilvi Nikarmaa.
Viisi tutkimushanketta työllisyyden ja kaupunkikehityksen teemoista
Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa tutustuttiin työllisyysteemoihin paneutuviin tutkimuksiin. Väitöskirjatutkija Juho Junttila aloitti tutkijoiden puheenvuorot esittelemällä hankettaan, jossa tutkitaan työssäoppimisen työllisyysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Tämän hankkeen tulokset auttavat muun muassa työllisyyspalveluita ja ammattikouluja ohjaamaan työnhakijoita ja opiskelijoita sopivimpiin oppimismuotoihin.
Yliopistotutkija Ohto Kanninen jatkoi esittelyitä tutkimuksellaan, jossa selvitetään TE-uudistuksen vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa vastuuasiantuntijoiden asiakasmäärien vaikutuksesta työnhakijoiden työllistymiseen sekä siitä, millaisia vaikutuksia TE‑uudistuksella kokonaisuutena on työllisyyteen. Tulosten avulla kunnat voivat arvioida ja kehittää työvoimapalveluita sekä kohdistaa resurssejaan paremmin.
Tilaisuuden toinen puolisko keskittyi kaupunkikehityksen teemoihin paneutuviin hankkeisiin. Kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaan tutkimushankkeessa tarkastellaan uudisrakentamisen vaikutuksia pääkaupunkiseudulla sen synnyttämien muuttoketjujen kautta. Tulokset auttavat kuntia arvioimaan uudisrakentamisen vaikutuksia paremmin koko kaupunkialueella jo suunnitteluvaiheessa.
Kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti ja väitöskirjatutkija Jenni Erjansola esittelivät tutkimushankettaan, jossa selvitetään milloin tiivistysrakentamista vastustavat asenteet muuttuvat toiminnaksi, millaisia eroja tässä on eri asuinalueiden välillä sekä miten nämä reaktiot liittyvät alueen vihreyteen ja asukkaiden luontosuhteeseen. Tulokset auttavat ennakoimaan ympäristöön liittyvää vastustusta ja tukevat kaupunkisuunnittelun laatua.
Viimeisenä tutkija Azin Farahani esitteli tutkimushanketta, joka tarjoaa työkaluja rakennusten ylikuumenemisen riskin arviointiin ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa kaupunkeja tunnistamaan haavoittuvimmat rakennukset ja asuinalueet sekä kohdistamaan ylikuumenemisen vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä tehokkaammin.
Haluatko tietää tutkimushankkeista lisää? Kaikkiin Kaupunkivaikutus-hankkeen tutkimushankkeisiin voi tutustua täällä.
Vuoropuhelulla vaikuttavampaa tutkimusta
Tilaisuuden tavoitteena oli tukea sekä tutkijoiden että kaupunkien kannalta hedelmällistä vuoropuhelua ja verkostoitumista. Tilaisuudessa korostuikin sujuvan tiedeyhteistyön merkitys. Osallistujat nostivat esiin esimerkiksi aineistoihin panostamisen sekä tutkijoiden ja kaupunkien asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen merkityksen, kun pyritään ratkaisemaan kaupunkien strategisia haasteita tiedon avulla.
Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen etäyhteyksin tai paikan päällä osallistuneille! Tutkimushankkeiden edistymistä voi seurata verkkosivujemme ja LinkedInin kautta.