Rahoitushaku

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi työnhakijoiden työllistymiseen vaikuttavat tekijät, työllisyyspalveluiden vaikuttavuus ja asiakkaiden kokema hyöty, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keinot sekä vieraskielisten ja osatyökykyisten asema. Teemaan kuuluvat myös työntekijöiden monimuotoisuusosaaminen, työkykyä ja työelämään kiinnittymistä tukevat ratkaisut sekä kaupunkien elinvoimapolitiikan vaikutukset.

Lisäksi teemassa kiinnostavat erityisesti korkeakoulujen innovaatioiden, hautomotoiminnan ja opiskelijayrittäjyyden edellytykset, kasvuyritysten merkitys kaupunkitaloudelle, tapahtumien taloudelliset kokonaisvaikutukset sekä väestönkasvun ja kaupunkien kasvuskenaarioiden yhteys talouteen ja elinvoimaan.

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimatekijät, erilaisten varhaiskasvatusratkaisujen vaikuttavuus, varhaiskasvatukseen osallistumisen yhteys oppimiseen sekä kaksikielisten toimintamallien vaikutukset. Teemaan kuuluvat myös perusopetuksen ja toisen asteen oppimistuloksiin vaikuttavat tekijät, kuten kielitaustan yhteys arvosanoihin, lukutaidon vaikutukset esimerkiksi oppimistuloksiin sekä kotimaisten kielten oppimista tukevien interventioiden vaikuttavuus.

Lisäksi teemassa kiinnostavat nuorten kiinnittyminen koulutukseen ja työhön alueellisesti, poissaolot, myöhään maahan muuttaneiden nuorten koulutuspolut, koulukiusaamiseen puuttumisen toimivat käytännöt sekä harrastamisen, opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin väliset yhteydet.

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi kasvillisuuden kunnossapidon vaikutukset ja ekosysteemipalvelujen, vesihuollon ja muun teknisen infrastruktuurin toimivuus, kuntien omistamien rakennusten korjausvelka sekä kiertotalouden ratkaisut mm. rakennusten materiaalien uudelleenkäytössä. Teemaan voivat kuulua myös ympäristö- ja luontohavaintojen vaikutukset kaavoitukseen, toimitilarakentamisen sijoittuminen sekä datakeskusten vaikutukset kaupunkiympäristöön ja paikallistalouteen.

Lisäksi teemassa kiinnostavat etätyön lisääntymisen vaikutukset kaupunkikeskustoihin, kaavoitukseen ja palveluihin, ostoskeskusten uudistaminen sekä keskustojen elinvoiman vahvistaminen (esimerkiksi lapsiperheiden näkökulmasta), asumisratkaisujen laatu ja toimivuus sekä se, millaiset kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluratkaisut ehkäisevät tai vahvistavat segregaatiota.

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi kaupungin myöntämien avustusten vaikuttavuus, kaupunkien tuottamien palvelujen fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus, digituki ja digitalisoitumisen vaikutukset sekä kaupunkien toiminnalleen asettamien tavoitteiden toteutuminen. Erityisenä tarkastelun kohteena voi myös olla vieraskielisten asiakkaiden palvelujärjestelmän vaikuttavuus väestörakenteen muuttuessa.

Lisäksi teemassa kiinnostavat väestönkasvun ja vieraskielisten määrän kasvun vaikutukset henkilöstön työhön sekä tekoälyn hyödyntäminen hallinnossa ja palveluprosesseissa.

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi kaupunkilaisten osallistumisaktiivisuuden alueellinen ja sosioekonominen jakautuminen, sekä osallisuusprosessien ja osallistumisen systeemiset vaikutukset kaupunkiorganisaatiossa. Teemassa kiinnostavat myös osallistavan toiminnan tavoitettavuutta, osallisuuden vahvistamisen keinoja sekä osallistumisesta ulos jäävien ryhmien tunnistaminen.

Kotoutumisen näkökulmasta teemaan sisältyvät esimerkiksi yhteisötalotoiminnan vaikutukset, työssäkäyvien kielenoppimisen palvelusetelin arviointi, vieraskielisten ryhmien koulutus- ja palvelupolut, NEET-nuoriin liittyvien kehittämistoimien vaikutukset sekä etnisten yhteisöjen vahvistumisen ja kaupunkien sekoittumisen välisten kehityskulkujen tutkimus.

Mahdollisina näkökulmina teemassa ovat esimerkiksi kulttuuripalveluiden tavoitteiden toteutuminen, palvelujen käyttö eri väestöryhmissä sekä niiden merkitys asukkaiden hyvinvoinnille, osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Lisäksi teemassa voidaan tarkastella kaupunkikulttuurin yhteyttä alueiden maineeseen, turvallisuuteen ja segregaatiokehitykseen.

Liikkumisen ja terveyden näkökulmasta teemassa kaupunkeja kiinnostavat esimerkiksi itse järjestetyn liikunta-aktiivisuuden potentiaali, liikkumattomuuden vähentämisen keinot, liikunta-avustusten vaikuttavuus yhdistyksiin sekä elintapa- ja liikuntaneuvonnan vaikutukset erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille.

Rahoitusta voi hakea Aalto-yliopiston ja/tai Helsingin yliopiston tutkijat ja tutkimusryhmät. Tutkimusryhmä voi koostua joko yhden tai molempien yliopistojen tutkijoista. Tieteenaloja ei ole rajattu.

Rahoitusta on jaettavana vuosittain yhteensä noin 400 000 euroa ja sitä jaetaan kahdessa rahoitusluokassa, joko 50 000 euroa tai 100 000 euroa. Jaettava summa riippuu hankkeen laajuudesta ja haettava summa on merkittävä hakemukseen.

Tarkista tästä aiemmin rahoitetut hankkeet.

Hankkeet voivat saada rahoitusvarauksen enintään kahdelle vuoden mittaisille hankkeille. Vuonna 2026 haettavien hankkeiden rahoituskausi voi alkaa aikaisintaan 1.3.2027. Rahoitusta voi saada enintään vuoden 2028 loppuun. Hankkeen kaupungeille luovuttama loppuraportti sekä loppuseminaari tulee olla toteutettu 31.12.2028 mennessä.

1. Tutkimuksen tulee koskea pääkaupunkiseudun kaupunkeja, mieluummin useampaa, kuin yhtä niistä.
2. Rahoitettavalta hankkeelta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta.
3. Rahoitusta saavan hankkeen tulee järjestää itse vuorovaikutusta kaupunkien kanssa sekä tuottaa esimerkiksi viestinnällistä sisältöä hankkeen verkkosivuille. Ainakin osa vuorovaikutuksesta tulee järjestää suomenkielisenä. Tiedeyhteistyön työntekijät auttavat etsimään yhteyshenkilöitä kaupunkien puolelta.
4. Rahoitusta saavan hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin noin 10–15 sivuinen suomenkielinen tutkimusraportti ja varautua tulosten esittelemiseen sekä seurantaryhmälle, että kaupunkien muille tarpeellisiksi katsotuille tahoille. Muu julkaiseminen voi tapahtua yliopistojen omien tavoitteiden ja akateemisten julkaisutoiminnan mukaisesti.

Tieteenaloja ei ole hankerahoituksessa rajattu. Teemat päivittyvät jokaisella hakukierroksella.

Kaupunkivaikutus-hankkeessa rahoitetaan kaupunkien toiminnan vaikutuksia arvioivia tai kaupunkien ydintoimintaan vahvasti liittyviä tutkimuksia. Rahoitettavissa hankkeissa painotetaan tulosten hyödyntämispotentiaalia päätöksenteossa. Voit tutustua tästä rahoitettuihin hankkeisiin.

Hankerahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka pystyvät hyödyntämään kaupunkidataa uudella tavalla. Tämän lisäksi tutkimusrahoituksella voidaan rahoittaa lyhyitä, ylipistotutkijoiden tekemiä muutaman kuukauden pituisia tutkimusraportteja, mikäli niille on tarvetta sekä niille löytyy tekijä. Tutkimus voi olla kokonaan uusi hanke tai rahoitusta voi saada jo meneillään olevan hankekokonaisuuden lisäosaan.

Eivät ole. Teemalistaus päivittyy kaupunkien eri toimialojen tarpeiden mukaisesti jokaiselle hakukierrokselle.

Kaupungit haluavat tukea rahoituksella erityisesti uudenlaisia ja kokeilevia tutkimusasetelmia. Erityisenä toiveena on kaupunkien omassa toiminnassa tuottamien erilaisten numeeristen aineistojen hyödyntäminen tutkimuksessa.

Rahoitettavien hankkeiden metodologisena painotuksena tulee olla kvantitatiivinen empiirinen arviointitutkimus, kausaalitutkimus, satunnaistetussa koeasetelmassa tehdyt tutkimukset tai tulevien politiikka- ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten mallintaminen ja simulointi. Rahoitusta ei lähtökohtaisesti myönnetä pääasiassa laadullisia menetelmiä käyttävälle tutkimukselle, mutta laadullinen tutkimus voi olla täydentävä osa tutkimusta. Tutkimushankkeita kannustetaan yhteistyöhön yli tieteen- ja yliopistorajojen.

Rahoitusta voidaan myöntää suoraan hankkeeseen kohdentuviin palkkakuluihin, aineiston hankintaan ja muihin tutkimuksen tekemisen kustannuksiin, ostopalveluun, joka liittyy suoraan tutkimuksen tekemiseen tai julkaisemiseen, sekä hankkeen tilaisuuksien järjestämiseen. Hallinnollinen yleiskustannusosa voi olla enintään 20 %.

Rahoitusta ei myönnetä ostopalveluna toteutettaviin kolmannen osapuolen tutkijan palkkamenoihin tai yliopistojen pitkäaikaiseen käyttöön jääviin laitehankintoihin.

Tutkimusrahoituksen haku aloitetaan täyttämällä alustava, maksimissaan kahden sivun pituinen tutkimusidea-lomake, jossa esitellään hyvin lyhyesti keskeisimmät ideat tutkimuksen tavoitteista ja toteuttamisesta. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa edellytetään alustava hankkeen talousarvio.

Varsinainen pidempi tutkimussuunnitelma ja tarkempi budjetti pyydetään myöhemmässä vaiheessa niiltä hankkeilta, joille ollaan esittämässä rahoitusta.

Parhaat tutkimushankeideat kutsutaan esittelemään ideansa valmisteluryhmälle.

Varsinainen hallinnollinen määrärahapäätös hankkeelle tehdään alkuvuodesta 2027. Katso tarkempi aikataulu ylhäältä (haun ollessa auki).

Tiedeyhteistyön kokonaisuutta ohjaa ja seuraa valmisteluryhmä, johon kuuluu jokaisesta kumppaniorganisaatiosta jäsen ja varajäsen. Valmisteluryhmä kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa sekä lisäksi 2 kertaa vuodessa laajemmalla kokoonpanolla päätöskokoukseen. Tällöin kokouksiin osallistuvat myös kaupunkien johtajat sekä yliopistojen rehtorit/vararehtorit tai heidän varahenkilönsä. Näissä kokouksissa kaupunkien johtajat ja yliopistojen rehtorit/vararehtorit päättävät strategisen tason linjauksista, tutkimusteemoista sekä rahoitettavista hankkeista.

Tiedeyhteistyön työntekijät kokoavat vähintään vuoden kestäville hankkeille omat aihekohtaiset seurantaryhmät pyytämällä kaupunkeja nimeämään niihin kaksi toimialojen edustajaa per organisaatio. Kaupunkien toimialojen tulee sitoutua yhteistyöhön tutkimuksessa tarvittavien aineistojen käytössä sekä siihen, että henkilöstön työaikaa käytetään tiedeyhteistyöhön riittävällä tavalla.

Rahoitettavat hankkeet vastaavat itse vuorovaikutuksen järjestämisestä seurantaryhmän sekä muun kaupungin henkilöstön kanssa, mutta saavat siihen tarvittaessa tukea hankkeen työntekijöiltä.

Hankkeesta viestitään laajasti kaupunkien sisällä ja tuloksia esitellään esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa.

Rahoituskauden lopuksi hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin 10–15 sivun mittainen suomenkielinen tutkimusraportti, joka sisältää mahdollisia tutkimuspohjaisia suosituksia kaupungeille. Hankkeen loppuraporttia esitellään tarpeellisiksi katsotuille tahoille ja tätä voidaan suunnitella yhdessä seurantaryhmän kanssa.