Milloin asukkaiden tiivistystä vastustavat asenteet muuttuvat toiminnaksi?
Pääkaupunkiseudun väkiluku on 2000-luvun aikana kasvanut noin kolmasosalla. Merkittävä osa tästä kasvusta on saatu tiivistämällä kaupunkeja. Samaan aikaan luonto-ja ympäristöarvot ovat nousseet uudella tavalla julkisen keskustelun keskiöön. Nämä konfliktit, joissa taistellaan välillä puista, välillä kivistä, välillä noroista, vaikuttavat merkittävällä tavalla kaupunkikehityshankkeiden toteutettavuuteen sekä kaupunkilaisten tyytyväisyyteen valmistuvaan kaupunkitilaan. Luonto, kaupungin kasvu ja konfliktit -hanke (Lukko) kysyy
- miten erilaiset kaupunkilaiset erilaisilla asuinalueilla suhtautuvat tiivistämiseen omalla asuinalueellaan ja yleisesti
- milloin vastustavat asenteet muuttuvat rakentamista vastustavaksi toiminnaksi ja
- miten nämä ovat yhteyksissä alueen vihreyteen ja asukkaiden luontosuhteeseen
”Lukko-hanke tuo kunnianhimoisella tavalla yhteen erilaisia tutkimusaineistoja”
Yhdistämällä pääkaupunkiseudun ympäristöasennekyselyn tuottaman aineiston erilaisiin vastaajia ja heidän elinympäristöään kuvaaviin kontekstitietoihin, ympäristökonflikteja käsittelevään sanomalehtiaineistoon sekä kaavamuutoksia selostavaan dokumenttiaineistoon tutkimus piirtää ympäristökonfliktien viheliäistä vyyhtiä selvittävän kuvan. Tulosten avulla voidaan valmistautua kaupunkikehityshankkeiden mahdolliseen ympäristöperustaiseen vastustamiseen sekä parantaa kaupunkisuunnittelun laatua.
Hankkeessa yhdistetään ympäristöaineistoja uudella tavalla
Tutkimuksessa hyödynnetään kaupunkien keräämää pääkaupunkiseudun ympäristöasennekyselyä, joka kertoo asukkaiden asenteista täydennysrakentamiseen kattavasti. Tämän lisäksi media-aineistosta, kaava-aineistosta ja maanpeiteaineistosta työstetään muuttujia, joita käsitellään kyselyaineiston vastaajien asuinkontekstitietona – millä alueella luontokonflikteja tapahtuu ja millä ei. Esimerkiksi HSY:n tuottama latvuspeittävyysaineisto mahdollistaa paikkallisen ympäristön “vihreyden” kvantifioimisen.
Näitä aineistoja yhdistetään Helsingin kaupungin vuosina 2015-2023 yleisen palautelomakkeen kautta saamiin palautteisiin jotka kertovat millaiset ympäristöhuolet muuttuvat matalan kynnyksen toiminnaksi – ja missä niin tapahtuu.
Analyysissa tekijöiden kuten ympäristöhuolien, alueen vihreyden ja asukkaiden tekemän vaikuttamisen yhteyksiä mallinnetaan monimuuttujamenetelmin, kuten soveltuvin regressiomallein. Monitasomallinnuksessa tiivistämismielipiteitä voidaan selittää sekä yksilötason että aluetason piirteillä. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita sekä asukkaiden asenteista että erilaisesta kaavamuutoksia vastustavasta toiminnasta, aktivismista palautelomakkeen täyttämiseen.
Tutkimus auttaa kaupunkien suunnittelussa
Tutkimus tuottaa aikaisempaa parempaa ja uudella tavalla valaisevaa tietoa paikallisten ympäristöasenteiden, ympäristöstä annetun palautteen sekä rakennushankkeiden ympäristöperustaisen vastustamisen välisistä yhteyksistä. Medialla on merkittävä rooli siinä, mitkä konfliktit saavat julkista näkyvyyttä oman viestinsä edistämiseen.
Tutkimus kertoo, aktualisoituuko joidenkin asukkaiden vastustus palautteeksi tai mediamielipiteeksi ja toisten ei. Lisäksi on mahdollista selvittää, millaista luontoa aktiivisessa toiminnassa todella arvostetaan.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön ja kaavoituksen toimijoille. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä strategisessa päätöksenteossa, kaavoituksessa että vuorovaikutuksen suunnittelussa.
Piditkö artikkelista? Jaa se ystävillesi.
Kirjoittajasta
Veikko Eranti
