Alueellisen eriytymisen ja siihen vaikuttamisen tutkimus.

Mahdollisina näkökulmina esimerkiksi asuinalueiden suunnitelmallisen kehittämisen ja täydennysrakentamisen tavat ja vaikuttavuus, asuntopolitiikkatoimien vaikuttavuus, kaupunkien myöntämät avustukset tai projektiluonteiset resurssien kohdennukset alueilla sekä sosiaalisen kestävyyden tukeminen.

Kaupunkien palvelujen tarveperustaisen rahoituksen vaikuttavuus.

Osassa kaupunkien palveluja on ollut jo pitkään käytössä asuinalueen väestöpohjan mukaan vaihteleva rahoitusmalli, osassa tällaista resursointia ei vielä ole käytössä.  Miten palvelujen kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten tai kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tarveperustainen resursointi tukisi parhaiten kaupunkien tavoitteita eriarvoisuuden torjumisesta?

Peruskoulujen oppimistulokset ja niihin vaikuttaminen.

Tietopohjan laajentaminen oppimistuloksiin vaikuttavista tekijöistä. Mahdollisina näkökulmina esimerkiksi digitalisaatio ja oppiminen, johtaminen ja pedagogiset ja didaktiset ratkaisut, oppimisympäristöt tai sosiaaliset taidot ja tunnetaidot. Myös alueellinen eriytyminen oppimistuloksissa ja erot oppimisvajeessa tai kouluvalmiuksissa.

Opintojen keskeyttämisriski toisella asteen koulutuksessa: ennakoivien työkalujen kehittäminen opettajille ja oppijoille.

Voidaanko toisen asteen oppilaitosten asiakastietojärjestelmissä olevasta datasta löytää tunnisteita, jotka ennakoivat oppijan opintoihin kiinnittymisen heikkoutta ja mahdollista keskeyttämisriskiä?

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hyvinvointivaikutukset.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen (ennaltaehkäisevä) vaikutus asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. 

Uusien raideliikenneratkaisujen vaikutukset.

Vaikutukset esimerkiksi yleiseen liikkuvuuteen, työssäkäyntimatkoihin tai alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkeinotoimintaan tai vaikutukset kestävämpään liikkumiseen, kulkutapoihin ja päästöihin.

Keskusta-alueiden tai kaupunginosakeskusten elinvoimaisuuden tukemisen vaikutukset.

Näkökulmana esimerkiksi kaupunkien keskustoihin kohdennetut toimenpiteet tai aluekeskusten kuten asemanseutualueiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset. Myös esimerkiksi yksityisautoilun ja pysäköintipaikkojen merkitys keskusten liiketoiminnalle.

Kaupunkien tukeman innovaatiotoiminnan arviointi.

Näkökulmana esimerkiksi yritysten käynnistämisvaiheen hautomotoiminta, innovaatioekosysteemien tukeminen tai osaamis- tai yritysklusterien rakentaminen ja johtaminen.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Tutkimus tiivistyvän kaupunkirakenteen toteuttamisen vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Myös maaperään liittyvä vaikuttavuustutkimus.

Työllisyyspalveluiden siirto kunnille ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi.

Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus sekä työnhakijoiden työllistymiseen ja työttömyysajan lyhenemiseen liittyvä tutkimus.

Kaupunkien kotoutumisen palvelujärjestelmän vaikuttavuus.

Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien palveluiden arviointi. Kotoutumispalvelujen resurssien kohdentaminen ja kustannukset.

Oma aihe-ehdotus: kaupungin toimintaan liittyvä vaikutusten arviointitutkimus.

Voit ehdottaa myös muuta rahoituksen kriteerit täyttävää kaupunkien toiminnan arviointiin liittyvää tutkimusaihetta.