Kaupunkien ja yliopistojen uusi tiedeyhteistyö tuo tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat tutkivat Kaupunkivaikutus-yhteistyön ensimmäisissä hankkeissa peruskoulun painotetun opetuksen vaikutuksia, kaupunkiluontoa ilmastosopeutumisen keinona, raideliikenteen vaikutuksia yksilöihin ja yrityksiin sekä liikennehäiriöitä.
Keskustelu koulutuspanostuksien vaikutuksista, raideliikenteen hyödyistä tai vaikka tehokkaimmista ilmastosopeutumisen keinoista herättävät paljon keskustelua. Pääkaupunkiseutu on väestöllisesti kasvava alue, jonka merkitys esimerkiksi tulevien sukupolvien kouluttajana tai taloudellisten edellytysten luojana on, jopa koko Suomen mittakaavaan asetettuna, merkittävä.
Näkemyksiä kaupungeista, niiden tehtäväkentästä ja vastuualueista on paljon, mutta tutkittu tieto on usein hajanaista tai sitä ei ole saatavilla juuri Suomen yhteiskunnallisesta tai ilmastollisesta kontekstista. Ajantasaisen ja riippumattoman tutkitun tiedon lisääminen päätöksenteon tueksi ja kaupungin kehittämiseksi onkin pääkaupunkiseudun kaupunkien, Espoon, Helsingin ja Vantaan, pitkäaikainen tavoite.
”Tieteellisten tutkimustulosten hyödyntäminen päätöksenteossa ei aina ole yksikertaista, mutta yrittää kannattaa.”
Kaupunkien lisääntyvään tietotarpeeseen pyrkii vastaamaan uusi, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa rakennettu, tiedeyhteistyön malli. Tätä koordinoimaan on perustettu Kaupunkivaikutus-hanke. Sen tavoitteena on rahoittaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tulokset vastaavat yhä suoremmin kaupunkien tietotarpeisiin ja auttavat ratkaisemaan pääkaupunkiseudun kannalta strategisesti merkittäviä kysymyksiä. Hanke on saanut resurssit kaikilta kolmelta kaupungilta sekä Aalto-yliopistolta ja Helsingin yliopistolta.
Kaupunkien toimialojen tärkeimpiä tutkimustarpeita kartoitettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2024 kaikissa kolmessa kaupungissa. Ensimmäiset tutkimushankkeet aloittivat keväällä 2025. Hankkeiden valinnassa painotettiin erityisesti uusien data-aineistojen hyödyntämistä sekä mitattavia havaintoja vaikuttavuudesta. Tutkimusrahoitus, noin 400 000 euroa, jakaantui neljälle enintään kaksi vuotta kestävälle tutkimushankkeelle. Seuraava hakukierros tullaan käynnistämään elokuussa 2025.
Tieteellisten tutkimustulosten hyödyntäminen päätöksenteossa ei aina ole yksikertaista, mutta yrittää kannattaa. Päätöksenteossa tieto ei lisää tuskaa, vaan sen sijaan, kertoo toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tulevaisuudessa tiedämme yhä tarkemmin, kuinka rahoitus kannattaa kohdentaa koulutuksen segregaation ehkäisemiseksi, miten julkiseen liikenteeseen tehtävät investoinnit vaikuttavat ihmisten ja yritysten toimintaan, mikä on kaupunkiluonnon rooli juuri pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tai miten liikenteen häiriöt vaikuttavat matkustamiseen ja matkaajien tekemiin valintoihin.
Tutustu aivan uudenlaisen tiedeyhteistyön käynnissä oleviin hankkeisiin tällä sivustolla.
Piditkö artikkelista? Jaa se ystävillesi.
Kirjoittajasta
