Rahoitushaku

Rahoitusta on jaettavana vuosittain yhteensä noin 400 000 euroa ja summalla voidaan rahoittaa tyypillisesti 2–4 hanketta. 

Tarkista tästä aiemmin rahoitetut hankkeet.

Hanke voi saada rahoitusvarauksen enintään kahdelle vuodelle (24kk).  

1. Tutkimuksen tulee koskea pääkaupunkiseudun kaupunkeja, mieluummin useampaa, kuin yhtä niistä.
2. Rahoitettavalta hankkeelta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta. 
3. Rahoitusta saavan hankkeen tulee järjestää itse vuorovaikutusta kaupunkien kanssa sekä tuottaa viestinnällistä sisältöä hankkeen verkkosivuille (esim. blogikirjotukset). Ainakin osa vuorovaikutuksesta tulee järjestää suomenkielisenä. Tiedeyhteistyön työntekijät auttavat etsimään yhteyshenkilöitä kaupunkien puolelta. 
4. Rahoitusta saavan hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin noin 10–15 sivuinen suomenkielinen tutkimusraportti ja varautua tulosten esittelemiseen sekä seurantaryhmälle, että kaupunkien muille tarpeellisiksi katsotuille tahoille. Muu julkaiseminen voi tapahtua yliopistojen omien tavoitteiden ja akateemisten julkaisutoiminnan mukaisesti. 

Tieteenaloja ei ole hankerahoituksessa rajattu. Teemat päivittyvät jokaisella hakukierroksella.

Kaupunkivaikutus-hankkeessa rahoitetaan kaupunkien toiminnan vaikutuksia arvioivia tai kaupunkien ydintoimintaan vahvasti liittyviä tutkimuksia. Rahoitettavissa hankkeissa painotetaan tulosten hyödyntämispotentiaalia päätöksenteossa. Voit tutustua tästä rahoitettuihin hankkeisiin.   

Hankerahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka pystyvät hyödyntämään kaupunkidataa uudella tavalla. Tämän lisäksi tutkimusrahoituksella voidaan rahoittaa lyhyitä, ylipistotutkijoiden tekemiä muutaman kuukauden pituisia tutkimusraportteja, mikäli niille on tarvetta sekä niille löytyy tekijä. Tutkimus voi olla kokonaan uusi hanke tai rahoitusta voi saada jo meneillään olevan hankekokonaisuuden lisäosaan.  

Eivät ole. Teemalistaus päivittyy kaupunkien eri toimialojen tarpeiden mukaisesti jokaiselle hakukierrokselle.   

Kaupungit haluavat tukea rahoituksella erityisesti uudenlaisia ja kokeilevia tutkimusasetelmia. Erityisenä toiveena on kaupunkien omassa toiminnassa tuottamien erilaisten numeeristen aineistojen hyödyntäminen tutkimuksessa.   

Rahoitettavien hankkeiden metodologisena painotuksena tulee olla kvantitatiivinen empiirinen arviointitutkimus, kausaalitutkimus, satunnaistetussa koeasetelmassa tehdyt tutkimukset tai tulevien politiikka- ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten mallintaminen ja simulointi. Rahoitusta ei lähtökohtaisesti myönnetä pääasiassa laadullisia menetelmiä käyttävälle tutkimukselle, mutta laadullinen tutkimus voi olla täydentävä osa tutkimusta. Tutkimushankkeita kannustetaan yhteistyöhön yli tieteen- ja yliopistorajojen.    

Rahoitusta voidaan myöntää suoraan hankkeeseen kohdentuviin palkkakuluihin, aineiston hankintaan ja muihin tutkimuksen tekemisen kustannuksiin, ostopalveluun, joka liittyy suoraan tutkimuksen tekemiseen tai julkaisemiseen, sekä hankkeen tilaisuuksien järjestämiseen. Hallinnollinen yleiskustannusosa voi olla enintään 20 %.   

Rahoitusta ei myönnetä ostopalveluna toteutettaviin kolmannen osapuolen tutkijan palkkamenoihin tai yliopistojen pitkäaikaiseen käyttöön jääviin laitehankintoihin.  

Tutkimusrahoituksen haku aloitetaan täyttämällä alustava, maksimissaan kahden sivun pituinen tutkimusidea-lomake, jossa esitellään hyvin lyhyesti keskeisimmät ideat tutkimuksen tavoitteista ja toteuttamisesta. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa edellytetään alustava hankkeen talousarvio.

Varsinainen pidempi tutkimussuunnitelma ja tarkempi budjetti pyydetään myöhemmässä vaiheessa niiltä hankkeilta, joille ollaan esittämässä rahoitusta. 

 Parhaat tutkimushankeideat kutsutaan esittelemään ideansa valmisteluryhmälle.

Varsinainen hallinnollinen määrärahapäätös hankkeelle tehdään alkuvuodesta 2026. Katso tarkempi aikataulu ylhäältä.  

Tiedeyhteistyön kokonaisuutta ohjaa ja seuraa valmisteluryhmä, johon kuuluu jokaisesta kumppaniorganisaatiosta jäsen ja varajäsen. Valmisteluryhmä kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa sekä lisäksi 2 kertaa vuodessa laajemmalla kokoonpanolla päätöskokoukseen. Tällöin kokouksiin osallistuvat myös kaupunkien johtajat sekä yliopistojen rehtorit/vararehtorit tai heidän varahenkilönsä. Näissä kokouksissa kaupunkien johtajat ja yliopistojen rehtorit/vararehtorit päättävät strategisen tason linjauksista, tutkimusteemoista sekä rahoitettavista hankkeista.  

Tiedeyhteistyön työntekijät kokoavat vähintään vuoden kestäville hankkeille omat aihekohtaiset seurantaryhmät pyytämällä kaupunkeja nimeämään niihin kaksi toimialojen edustajaa per organisaatio. Kaupunkien toimialojen tulee sitoutua yhteistyöhön tutkimuksessa tarvittavien aineistojen käytössä sekä siihen, että henkilöstön työaikaa käytetään tiedeyhteistyöhön riittävällä tavalla.

Rahoitettavat hankkeet vastaavat itse vuorovaikutuksen järjestämisestä seurantaryhmän sekä muun kaupungin henkilöstön kanssa, mutta saavat siihen tarvittaessa tukea hankkeen työntekijöiltä.   

Hankkeesta viestitään laajasti kaupunkien sisällä ja tuloksia esitellään esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa. 

Rahoituskauden lopuksi hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin 10–15 sivun mittainen suomenkielinen tutkimusraportti, joka sisältää mahdollisia tutkimuspohjaisia suosituksia kaupungeille.  Hankkeen loppuraporttia esitellään tarpeellisiksi katsotuille tahoille.