Painotettu opetus ja koulurahoitus suurennuslasin alla – mitä tutkimus kertoo vaikutuksista nuorten tulevaisuuteen?

Millaisia vaikutuksia on sillä, jos lapsi pääsee painotetun opetuksen luokalle tai kieliluokalle? Entä millä tavalla peruskoulujen tarveperustainen rahoitus vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja myöhempään elämään? Näihin kysymyksiin pureudutaan väitöskirjatutkija Rasmus Mellasen (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeessa. Hankkeen ohjaajina toimivat professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto), tutkimusohjaaja Hannu Karhunen (Labore) ja tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (VATT).

Painotetun opetuksen vaikutusten tutkimus

Painotetun opetuksen tutkimushankkeessa keräämme painotettujen luokkien ja kieliluokkien pääsykoetietoja. Pääsykoetietojen avulla pystymme arvioimaan luokalle pääsemisen vaikutuksia oppimiseen, arvosanoihin ja toisen asteen opiskelupaikkavalintoihin. Analyysi perustuu regressioepäjatkuvuusmenetelmään, jossa verrataan niitä lapsia, jotka juuri ja juuri pääsivät läpi pääsykokeella niihin, jotka juuri ja juuri eivät.

Painotetusta opetuksesta on Suomessa jo useita tutkimuksia. Esimerkiksi Helsingissä painotetun opetuksen oppilaiden osaaminen matematiikassa, päättelytaidoissa ja luetun ymmärtämisessä on ollut korkeampaa kuin muilla ¹. Turussa seitsemännen luokan todistusten keskiarvot ovat olleet noin 0.5 arvosanaa korkeammat painotetun opetuksen luokilla ².

Oppilaat painotetuilla luokilla tulevat keskimäärin korkeamman sosioekonomisen taustan perheistä ³⁴⁵. Ero painotettujen ja muiden luokkien välillä näkyy myös koulujen arjessa ja oppilaat tiedostavat erot selvästi ⁶.

”Tutkimus tuo esiin, mitä painotettu opetus ja tarveperustainen rahoitus todella merkitsevät yksittäisten nuorten tulevaisuudelle.”

Vertaisvaikutuksista tiedetään, että esimerkiksi korkean pääsykoerajan lukioon pääseminen lisää yliopistoon hakeutumista ja vähentää ammattikorkeakouluihin hakeutumista ⁷. Tiedämme myös, että korkeatuloisista perheistä tulevat tupakaverit armeijassa lisäävät muiden korkeatuloisista perheistä tulevien tuloja ja matalatuloisista perheistä tulevien kouluttautumista ⁸.

Arviot vertaisvaikutuksista vaihtelevat kansainvälisessä kirjallisuudessa. Useimmiten paremmin pärjäävät luokkatoverit vaikuttavat positiivisesti oppimiseen ja jatkokouluttautumiseen ⁹.

Painotetun opetuksen osalta aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole ollut mahdollisuutta erottaa opetukseen osallistumisen vaikutuksia valikoitumisesta. Tässä hankkeessa hyödynnetään luokkien pääsykoetietoja, joiden avulla voidaan arvioida osallistumisen kausaalivaikutuksia oppimistuloksiin, koulutusvalintoihin ja mahdollisesti työmarkkinamenestykseen.

Tarveperustaisen rahoituksen tutkimus

Tarveperustaisen rahoituksen hankkeessa käytämme kaupunkien tietoja koulujen rahoituksesta, kaupunkien tarveperustaisesta rahoituksesta sekä valtion tarveperustaisesta rahoituksesta. Näihin tietoihin yhdistämme osin koulutasolla ja osin yksilötasolla kaupunkien

omistamat ja Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta tilaamat oppimistulosarvioinnit. Tällöin pystymme arvioimaan vaikuttaako tarveperustainen rahoitus oppimiseen ylipäätänsä, sekä tarkastelemaan myös esimerkiksi vaikutuksia maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja köyhemmistä perheistä tuleviin lapsiin erikseen.

Vuonna 2008 Helsingissä uudistettiin tarveperustaisen rahoituksen jakamista. Tarveperustaista rahoitusta saaneiden koulujen maahanmuuttajataustaisista pojista 37 % ja tytöistä 32 % eivät saaneet yhteishaussa opiskelupaikkaa toiselle asteelle ennen rahoituksen alkamista. Kantasuomalaisten osalta vastaavat luvut olivat 15.5 % pojille ja 14 % tytöille. Muissa Helsingin kouluissa kaikista oppilaista noin 10 % eivät saaneet opiskelupaikkaa yhteishaussa ¹⁰.

Tarveperustaisen rahoituksen lisääminen Helsingissä vuonna 2008 lisäsi maahanmuuttajataustaisten nuorten opiskelupaikan saamista toisen asteen yhteishaussa 6 prosenttiyksikköä. Kantasuomalaisille vastaava vaikutus oli 3 prosenttiyksikköä. Tarveperustaisella rahoituksella ei ollut tilastollisesti tai taloudellisesti merkitsevää vaikutusta päättötodistusten keskiarvoihin ¹⁰.

Tarveperusteisen rahoituksen tutkimuksessa on tärkeä huomioida myös yhteisvalinnan ulkopuoliset reitit toisen asteen koulutukseen. Hankkeessa arvioimme tarveperustaisen rahoituksen vaikutuksia toisen asteen koulutukseen pääsemiseen ylipäätänsä.

Tuomalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kaupungeille tuottamat osaamismittaukset tutkimuskäyttöön, voidaan arvioida myös vaikutusta oppimistuloksiin. Tämän lisäksi, koska vuoden 2008 muutoksista on jo aikaa, on mahdollista sekä mielenkiintoista tarkastella myös TP-rahan vaikutuksia myöhempään pärjäämiseen työmarkkinoilla sekä korkeakouluvalintoihin.

Kaupungeilla on mahdollisuus hyödyntää tutkimuksen tuottamaa tietoa paitsi koulutuspäätöksissä myös oman toimintansa kehittämisessä. Tutkimus luo siltaa koulutuspoliittisen keskustelun ja uskottavien empiiristen näyttöjen välille. Se tuo esiin, mitä painotettu opetus ja tarveperustainen rahoitus todella merkitsevät yksittäisten nuorten tulevaisuudelle – ja tarjoaa työkaluja reilumman ja toimivamman koulujärjestelmän rakentamiseen. Kyse ei ole vain oppimistuloksista, vaan myös tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Samalla tutkimushanke toimii pilottihankkeena kaupunkien keräämän koulutusdatan tutkimuskäytöstä. Tulevaisuudessa kaupunkien on syytä harkita, jospa vuoden 2003 seulontapäätös voisi kaivata päivittämistä. Peruskouluista kerätään jo nyt paljon tärkeää tietoa, mutta tiedon arkistoimisessa voisi olla vielä kehitettävää.

Lähteet

Barrios-Fernandez, A. (2023). Peer Effects in Education. In Oxford Research Encyclopedia of Economics and Finance.

Berisha, A.-K., & Seppänen, P. (2017). Pupil selection segments urban comprehensive schooling in Finland: Composition of school classes in pupils’ school performance, gender, and ethnicity. Scandinavian Journal of Educational Research, 61(2), 240–254. https://doi.org/10.1080/00313831.2015.1120235

Einiö, Elias. (2019). Mixing the Rich and Poor: The Impact of Peers on Education and Earnings. Working Papers 128, VATT Institute for Economic Research.

Kanninen, O., Kortelainen, M., & Tervonen, L. (2023). Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes. (VATT Working Papers; Nro 161). Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153577

Koivuhovi, S. (2022). Oppimaan oppiminen Helsingissä: Pitkittäistutkimus peruskoulun ensimmäiseltä luokalta toiselle asteelle. Teoksessa J. Hautamäki & I. Rämä (toim.), Koulutuksen arviointikeskus HEA:n raportit (osa 1). Helsingin yliopisto.

Koivuhovi, S., Vainikainen, M. P., & Kalalahti, M. (2021). Oppilaiden matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitys painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla neljänneltä luokalta kuudennelle. Kasvatus, 52(1), 22–36.

Kosunen, S., Juvonen, S., Huilla, H., & Peltola, M. (Toimittajat) (2024). Koulu ja eriarvoisuus. Gaudeamus.

Luukkonen, J., Bernelius, V., Palmqvist, R., & Raitasalo, K. (2023). School segregation, selective education, and adolescents’ alcohol use – is there a connection? Scandinavian Journal of Educational Research, 68(4), 702–716. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2175251

Seppänen, P., Rinne, R., & Riipinen, P. (2012). Yläkouluvalinnat, koulujen suosio ja perheiden sosiaalinen asema – Lohkoutuuko perusopetus kaupungeissa? Kasvatus, 3, 226–243. https://elektra.helsinki.fi/se/k/0022-927-x/43/3/ylakoulu.pdf

Silvennoinen, H., Rinne, R., Kosunen, S., Kalalahti, M., & Seppänen, P. (2015). Yhteiskuntaluokat ja kouluvalinta. Teoksessa P. Seppänen, M. Kalalahti, R. Rinne, & H. Simola (toim.), Lohkoutuva peruskoulu: Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka (s. 325–369). Kasvatusalan tutkimuksia, 68. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Silliman, M. (2017). Targeted Funding, Immigrant Background, and Educational Outcomes: Evidence from Helsinki’s “Positive Discrimination” Policy. Working Papers 91, VATT Institute for Economic Research.

1. Koivuhovi, 2022 ↩︎
2. Berisha & Seppänen, 2017 ↩︎
3. Seppänen ym., 2012 ↩︎
4. Silvennoinen ym., 2015 ↩︎
5. Luukkonen ym., 2023 ↩︎
6. Kosunen ym., 2024 ↩︎
7. Kanninen ym., 2023 ↩︎
8. Einiö, 2019 ↩︎
9. Barros-Fernandez, 2023 ↩︎
10. Silliman, 2017 ↩︎
11. Silliman, 2017 ↩︎

Piditkö artikkelista? Jaa se ystävillesi.